”Met olemme tällä kiertämäs ja oppia ottamas” – lähtö Coloradoon

Huolimatta enemmän tai vähemmän vakituisesta työpaikasta nuoret miehet, joita ei perhe pidätellyt, usein halusivat lähteä koettamaan onneaan muualla Amerikassa. Lähtöön vaikutti tietenkin toive paremmasta palkasta mutta myös seikkailunhalu. Jämähtäminen yhteen paikkaan ei houkutellut, kun kerran suuressa maailmassa oltiin ja näkemistä ja kokemista riitti loputtomiin. Tieto työpaikoista kulki suusta suuhun ja matkaan lähdettiin yleensä yhdessä sopivalla

Amerikansuomalaisten kalastajien kummallinen kokeilu Knäsössä 1922

Olen historiablogissani seurannut isovaarini Erland Oksasen matkaa Amerikkaan. Sarja jatkuu vielä, mutta tähän väliin paljastus: isovaarin matka ei pääty Amerikkaan vaan jatkuu Oregonin osavaltion Astoriassa perustetun kalastusosuuskunnan matkassa Vienan Karjalaan. Kalastusosuuskunnan seikkailuista on vastikään julkaistu kirja Amerikansuomalaiset Knäsössä, Neuvosto-Venäjällä 1922. Kirjoittaja olen tietenkin minä itse, Tuija Wetterstrand, ja kustantaja Siirtolaisuusinstituutti, jonka verkkokaupasta kirjaa voi tilata.

”Nyt otan kynän käten” – kuulumisia Evelethistä

Vilkkaasti liikennöivät valtamerilaivat kuljettavat matkustajien ja rahdin lisäksi postia Euroopan ja Amerikan välillä. Siirtolaiset kaipaavat kuulumisia kotiväeltään ja kotona oltiin uteliaita kuulemaan miten elämä on lähtenyt sujumaan ”lännen kultalassa”. Erland saa 6. lokakuuta 1900 kirjeen sukulaiseltaan ja ystävältään Anton Etu-Sihvolalta Asikkalan Vesivehmaalta ja alkaa saman tien kirjoittaa vastausta. Kirje alkaa: ”Arvoisa Tuttavani AantonNyt otan kynän

Laiva on lastattu Liverpoolissa – viikko aavalla valtamerellä

Isovaari Erland nousee Hullissa satamaan muiden Hangosta Polaris-laivalla matkustaneiden siirtolaisten mukana. Tiketin hintaan kuuluvat matkajärjestelyt hoituvat kielitaidottomiltakin edelleen moitteettomasti. Matkustajat ohjataan Liverpooliin meneviin siirtolaisjuniin. Junassa on vaunuja sadoittain ja vetureita kymmenittäin. Matkaa tehdään niin hurjaa vauhtia, että sellaisesta ei Suomessa voitu uneksiakaan. Englannin itärannikolta Kingston-Upon-Hullista halki saarivaltion kohti Liverpoolia lännessä matkaa kertyy linnunteitse hieman alle

Ohi Hangon silmän – merimatka Amerikkaan alkaa

Illalla lauantaina 7. heinäkuuta 1900 kokoontuu isovaari Erland Hangossa muiden siirtolaisiksi lähtevien kanssa siirtolaismajalle, jossa Suomen Höyrylaiwa-Osakeyhtiön asiamies yrittää järjestää kaikki nelihenkisiin riveihin, naiset etupäähän. Asiamiehen hermot ovat koetuksella jälleen kerran, vaikka sama hälinä ja huiske toistuu kaksi kertaa viikossa, kun joku yhtiön neljästä siirtolaislaivasta lähtee matkaan Hangon satamasta kohti Englannin Hullia. Ihmiset säntäilevät edestakaisin,

Piletti laivaan ja omaisuus matka-arkkuun – hyvästit perheelle ja Kemille

Kun isovaari Erland Amerikkaan lähti heinäkuussa 1900, lähti samalla moni muukin. Amerikansiirtolaisuuden huippuvuodet olivat 1900–1909 jolloin 150 000 suomalaista lähti merten taakse tavoittelemaan parempaa elämää. Eniten siirtolaiseksi lähteneitä, 23 000, oli vuonna 1902. Luvuissa on mukana myös Australiaan, Etelä-Amerikkaan ja Etelä-Afrikkaan siirtolaisiksi suunnanneet, mutta heidän määränsä on kuvainnollisesti kuin pisara meressä, vain muutamia satoja. Siirtolaisuus Pohjois-Amerikkaan oli

Mies kylvää peltoa heittämällä vakasta siemeniä. Vanha mustavalkokuva.

Seikkailunhalu ja salamarakastuminen – Asikkalasta Kemiin 1895

Isovaarini Erland Oksanen muutti Asikkalasta Kemiin vuonna 1895. Pian muuttonsa jälkeen hän meni naimisiin Oulusta kotoisin olevan isomummini Olga Marian kanssa. Mikä sai parikymppisen nuoren miehen tekemään elämässään varsin nopeassa tahdissa melkoisen isoja päätöksiä? Seikkailunhalu ja salamarakastuminen? Siltä näyttäisi, ainakin jos tulkitsee säilyneitä kirjallisia lähteitä. Erland Oksanen syntyi Asikkalan Vesivehmaan Kopposelassa 14.4.1873. Oksanen-sukunimen Erland otti