Kultakenttien tulokkaat työskentelivät yleensä ensin valtausten omistajille työvoimana ja yrittivät näin säästää rahaa oman valtauksen ostoon. Työpäivät alkoivat auringonnousun aikaan ja kestivät usein pitkälle yöhön. Harvalla tulokkaalla oli heti tarpeeksi pääomaa rekisteröidä oma valtaus ja maksaa siitä vaadittava lunastussumma. Isovaari Erland pääsi melko nopeasti kiinni valtauksen syrjään lunastamalla viimeistään 1911 osakkuuden yhdessä kahden muun suomalaisen,
Avainsana: alaskansuomalaiset
Jokilaivoja ja koiravaljakoita – pitkä matka Alaskan kultakentille
Alaskan kultakentille lähtijän kannatti tehdä varusteostoksensa Seattlessa, koska Alaskassa kaikki oli kalliimpaa – jouduttiinhan varusteet ruokasäilykkeitä myöten tuomaan sinne muualta. Näin teki varmasti myös isovaari Erland ennen lähtöään. On muutama todennäköinen, joskin varmistamaton reitti, mitä kautta hän lopulta päätyi Seattlesta ensimmäiseen tunnettuun asuinpaikkaansa Ophiriin. ”Rikkaan miehen reitti” oli kallein mutta helpoin. Siinä kuljettiin jäättömänä aikana
Seattle nousee lamasta – portiksi Alaskan kultakentille
Alaskassa tehtiin kultalöytöjä jo 1870-luvulta alkaen, mutta varsinainen ensimmäinen kultaryntäys – Klondike Gold Rush – tapahtui vuosina 1897–1898. Yhdysvaltain länsirannikolla, lähellä Kanadan rajaa sijaitsevassa Seattlen kaupungissa jo ensimmäiset huhut valtavista kultarikkauksista herättivät orastavaa kiinnostusta. Olisiko mahdollista ohjata edes pieni osa rikkauksista laman keskellä kituvaan kaupunkiin? Villeimmätkin huhut saivat vahvistusta, kun höyrylaiva Portland saapui heinäkuussa 1897